Mitenkä saisi itsensä käyntiin tällaisena aamuna, ovesta kun kurkkaa ulos, on maisema märkä ja sumuinen.
Viime yön täysikuuta ulvoimme kissojen kanssa. Eihän ne kissat mitään ulvoneet, mutta kun niitä on viisi ja ne haluavat kaikki eri aikoina sisään ja ulos, niin tuleehan siitä sitä liikennettä.
Itse olin HYVIN väsynyt kymmeneltä illalla, mutta yhdeltätoista heräsin ja valvoin sitten puoli viiteen.
Katsoin telkkaria, luin Novitan uuden lehden kannesta kanteen, surffailin netissä ja odotin, että alkaisi väsyttää, mutta ei auttaneet nämä konstit. No sitten kuuden jälkeen, kun mies heräsi ja lähti töihin, minua kyllä nukutti.
Tahdonvoimalla aion siirtää itseni risuverstaalle, kun on se elintärkeä aamun pelastaja, espressomasiinakin vielä takuuhuollossa. Olisi se jo Turussa, Gigantissa, noudettavissa, vaikka niiden pitikin toimittaa se postissa kotiin :(
Taitavat nuo sumupilvetkin kuitenkin vähitellen alkaa haihtua ja Viivi istuu tuossa vieressä ikkunalla viikset väpättäen vahtimassa lintulaudalle pyrähteleviä talitinttejä.
Ehkä käyn ensin sauvakävelylenkillä ja menen sitten risuverstaalle :)
Pirteää päivää !
